Käynnissä olevat tutkimukset

 


Yleisen terveydentilan vaikutus silmien terveyteen

LT, dosentti, silmätautien erikoislääkäri Johanna Liinamaan pitkäaikaisena tutkimuskohteena on selvittää, voiko yleissairauksien ilmaantumisen riskiä selvittää tai ennustaa tarkoilla silmätutkimuksilla. Silmän verkkokalvon verisuonet ja hermosäikeet ovat nykyaikaisilla tutkimuslaitteille helposti kuvannettavissa ja silloin saadaan myös hyvä käsitys koko elimistön verisuonten tilanteesta.

Pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka yleinen terveydentila ja sen riskitekijät vaikuttavat silmän terveyteen. Riskitekijäprofiilien kartoittaminen mahdollistaa riskiyksilöiden tarkemman seurannan.

Pitkäaikaisessa NFBC-tutkimushankkeessa tutkimuskohteena on vuonna 1966 syntyneet pohjoissuomalaiset. Ryhmää on seurattu tarkasti eri tutkimusten avulla syntymästä asti ja tutkimuksia tullaan jatkamaan vielä useiden vuosien ajan. Tutkimustulosten avulla pyritään selvittämään eri toimenpiteiden ja elintapojen vaikutusta yleiseen terveyteen ja sitä kautta myös silmien terveyteen.

 

 


Pikkukeskosuuden myöhäisvaikutukset silmän toimintaan

Pikkukeskosten ennuste on parantunut erityisesti korkean tulotason maissa siten, että 1960-luvulla heistä selvisi elossa noin 40% ja nykyään noin 90%. Merkittävä osa ennusteen parantumisessa on ollut keskosen tehohoidon määrätietoisessa kehittämisessä.

Tänä päivänä Suomessa syntyy vuosittain lähes 400 lasta pikkukeskosena. Keskosen syntyessä hyvin ennenaikaisena elinten rakenne on vielä epäkypsä, eivätkä olosuhteet kohdun ulkopuolella ole yhtäläiset ja ideaaliset kehitykselle. Tutkimukseni kohteena on ennenaikaiseen syntymään liittyvät myöhäismuutokset silmän rakenteissa ja toiminnassa ja se on osa ”Pikkukeskosen terveys aikuisiässä” -tutkimusta. Terveydentilaa arvioidaan laaja-alaisesti, ja nyt tehtävään kartoitukseen kuuluu ensimmäistä kertaa myös silmätutkimus.

LL, silmätautien erikoislääkäri, Silmätautien klinikan lasten silmätautien osastonlääkäri Maarit Kulmalan tutkimus auttaa kehittämään keskosten hoitoa ja seurantaa sekä vastasyntyneisyyskaudella että aikuisuudessa, jolloin on mahdollista pienentää keskosena syntymiseen liittyviä aikuisiän terveysriskejä.

 


Uraauurtavaa silmätutkimusta

LKT, dosentti, silmätautien erikoislääkäri, FEBO, eMBA Raimo M.Tuuminen toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston Retina Research Groupissa tutkimusryhmän vetäjänä. Ryhmä on perustettu vuonna 2015 ja siihen kuuluu kokeneita post-doc -vaiheen tutkijoita Suomesta, Puolasta ja Israelista.

Ryhmässä pyritään erityisesti löytämään uraauurtavia hoitoja ja lääkityksiä useisiin silmien sairauksiin ja vammoihin. Viime aikoina kehitetyillä täsmälääkkeillä, kuten esimerkiksi verisuonikasvustoa hillitsevillä aineilla, on saatu rohkaisevia hoitotuloksia. Täsmälääkkeillä voidaan vaikuttaa yhtä lailla kaihileikkauksesta toipumiseen kuin sarveiskalvosiirteen hyljintäreaktion, sädekehän tulehduksen, glaukooman, diabeettisen retinopatian ja monen muun silmätaudin syntyyn ja lääkehoitoon.

Lue lisää dosentti Tuumisen tutkimuksesta täältä.

 

 


     Yleistyvä likinäköisyys

Likinäköisyys, eli likitaittoisuus yleistyy maailmanlaajuisesti, samoin siihen liittyvät haitat. Maailmalla arvioidaan olevan jo 2,6 miljardia likinäköistä.

Kansanterveyden kannalta huolestuttavaa on likitaittoisuuteen liittyvät silmätaudit, kuten keskeisen verkkokalvon rappeuma sekä verkkokalvon irtoaminen, harmaakaihi ja glaukooma. Maailmanlaajuisesti likitaittoisuus on jo yleisin kohtalaisen vaikean näkövammaisuuden syy ja toiseksi yleisin sokeuden syy.

LKT, silmätautien erikoislääkäri,  dosentti Olavi Pärssinen kirjoittaa tutkimusartikkelissaan likinäköisyyden osalta askarruttavista kysymyksistä; mistä likinäköisyys johtuu ja voiko taudin etenemiseen vaikuttaa.

 

 

 


Perinnölliset silmäsairaudet

Ihmissilmässä voi olla tuhansia erilaisia geneettisiä sairauksia. Suomen osittain eristäytynyt väestöhistoria on rikastuttanut maahamme monia geneettisiä sairauksia. Useat näistä geneettisistä silmäsairauksista jäävät diagnosoimatta.

Silmätautien erikoislääkäri ja silmätautiopin dosentti Joni A. Turunen keskittyy tutkimusryhmänsä kanssa laaja-alaisesti perinnöllisten silmäsairauksien selvittämiseen. Kun taudinkuvaa ymmärtää paremmin, mahdollistuu myös hoitomuotojen kehittäminen.

 

 


Levinnyt suonikalvoston melanooma

Suonikalvoston melanooma on aikuisten yleisin silmäsyöpä. Sen ilmaantuvuus on Pohjoismaissa maailman suurin. Potilasmäärä kasvaa, koska Suomen väestö ikääntyy ja suonikalvoston melanooma yleistyy iän myötä.

LT, FEBO, silmätautien erikoislääkäri, Helsingin yliopiston tutkija Elina Rantala tutkii käynnissä olevassa tutkimuksessaan erityisesti etäpesäkkeiden seulontaa ja hoitoa. Emokasvain on nykyisin hyvin ja tehokkaasti hoidettavissa, mutta haasteeksi muodostuvat nopeasti leviävät etäpesäkkeet. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti niihin potilaisiin, jotka etäpesäkediagnoosin saatuaan elivät tavallista pidempään.