Valmiit tutkimukset

Tulemme julkaisemaan tällä sivulla lyhennelmiä jo valmistuneista tutkimuksista, joita Silmäsäätiö on taloudellisesti tukenut. Lyhennelmistä pääsee linkin kautta tutkijan itsensä kirjoittamaan artikkeliin, missä on mahdollista tarkemmin tutustua tutkimukseen ja sen loppupäätelmiin.  Yleisenä tavoitteena on löytää mahdollisesti uusia hoitomenetelmiä, uusia lääkkeitä  tai jopa lopullisia parannuskeinoja jonkun tietyn silmäterveyteen vaikuttavan silmätaudin tai -vamman osalta.

 

---

Tutkimuksen kohteena silmävammat

Ahmad Sahraravand

Silmätautien erikoislääkäri Ahmad Sahraravand keskittyy silmävammatutkimuksessaan neljään aihealueeseen:

1. Työikäisten (17-59 -vuotiaiden) silmävammat Etelä-Suomessa
2. Yli 60-vuotiaiden silmävammat Etelä-Suomessa
3. Työkalujen aiheuttamat silmävammat ja tilanteen arviointi 6 vuotta vamman jälkeen
4. Silmävammojen aiheuttama resurssien käyttö ja siitä aiheutuva taloudellinen taakka

Lue lisää A.Sahraravandin tutkimuksesta ja sen tutkimustuloksista seuraavasta artikkelista.

Yleisimmät verkkokalvosairaudet

Professori Nina Hautala

Professori Nina Hautalan meneillään olevassa tutkimuksessa tutkimuksen kohteena ovat yleisimmät verkkokalvosairaudet, diabeettinen retinopatia ja silmänpohjan ikärappeuma. Diabeteksen aiheuttama verkkokalvosairaus (diabeettinen retinopatia) ja kahdesta ikärappeuman muodosta nimenomaan kostea ikärappeuma voivat hoitamattomina johtaa pysyvään näön heikkenemiseen.

Viimeisen 15 vuoden aikana näiden sairauksien aiheuttamia muutoksia silmän verkkokalvolla on voitu hoitaa aiempaa tehokkaammin silmän lasiaiseen annosteltavien verisuonen endoteelikasvutekijän toimintaa estävien lääkkeiden (anti-VEGF) ansiosta. Lääkkeiden ansiosta näiden kahden taudin aiheuttama näkövammautuminen on vähentynyt merkittävästi.

Parhaillaan tehtävässä tutkimustyössä tavoitteena on selvittää tarkemmin diabeettisen makulaturvotuksen ja pitkälle edenneen retinopatian eri hoitomuotojen tehoa ja vaikutusta potilaiden pitkäaikaiseen näköennusteeseen, toiminnalliseen näköön ja koettuun elämänlaatuun sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä.

Lue lisää professori Hautalan tutkimuksesta täältä.

Verkkokalvosairauksien hoito kehittyy

Hannele Uusitalo-Järvinen

Silmätautiopin dosentti, TAYS silmäsairaalan ylilääkäri Hannele Uusitalo-Järvinen on  vuodesta 2006 lähtien keskittynyt erityisesti verkkokalvosairauksien hoidon kehittämiseen.  Kolmen Kaliforniassa sijaitsevan Scripps Institutessa vietetyn vuoden jälkeen hän suoritti loppuun silmätautien erikoistumisopintonsa Suomessa. Samanaikaisesti hän perusti oman verkkokalvosairauksia tutkivan tutkimusryhmän Tampereen yliopistoon. Tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää molekyylitason mekanismeja, joilla verkkokalvosairaudet syntyvät ja etenevät. Näiden molekyylimekanismien ymmärtäminen auttaa uusien hoitomuotojen kehittämistä. Soveltavan tutkimuksen lisäksi on tehty kliinistä tutkimusta, jossa on selvitetty verkkokalvosairauksien nykyhoitojen vaikuttavuutta arkielämässä.

Viimeisen 15 vuoden aikana on tullut käyttöön uudissuonten kasvua estäviä lääkeaineita, verisuonten endoteelikasvutekijän estäjiä, mitkä ovat parantaneet useiden verkkokalvosairauksien hoitomahdollisuuksia ja ennustetta.

Dosentti Uusitalo-Järvisen tutkimusartikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Yleisen terveydentilan vaikutus silmien terveyteen 

Johanna Liinamaa

LT, dosentti, silmätautien erikoislääkäri Johanna Liinamaan pitkäaikaisena tutkimuskohteena on selvittää, voiko yleissairauksien ilmaantumisen riskiä selvittää tai ennustaa tarkoilla silmätutkimuksilla. Silmän verkkokalvon verisuonet ja hermosäikeet ovat nykyaikaisilla tutkimuslaitteille helposti kuvannettavissa ja silloin saadaan myös hyvä käsitys koko elimistön verisuonten tilanteesta. Pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka yleinen terveydentila ja sen riskitekijät vaikuttavat silmän terveyteen. Riskitekijäprofiilien kartoittaminen mahdollistaa riskiyksilöiden tarkemman seurannan.

Pitkäaikaisessa NFBC-tutkimushankkeessa tutkimuskohteena on vuonna 1966 syntyneet pohjoissuomalaiset. Ryhmää on seurattu tarkasti eri tutkimusten avulla syntymästä asti ja tutkimuksia tullaan jatkamaan vielä useiden vuosien ajan. Tutkimustulosten avulla pyritään selvittämään eri toimenpiteiden ja elintapojen vaikutusta yleiseen terveyteen ja sitä kautta myös silmien terveyteen.

Pikkukeskosuuden myöhäisvaikutukset silmän toimintaan

Maarit Kulmala

Pikkukeskosten ennuste on parantunut erityisesti korkean tulotason maissa siten, että 1960-luvulla heistä selvisi elossa noin 40% ja nykyään noin 90%. Merkittävä osa ennusteen parantumisessa on ollut keskosen tehohoidon määrätietoisessa kehittämisessä.

Tänä päivänä Suomessa syntyy vuosittain lähes 400 lasta pikkukeskosena. Keskosen syntyessä hyvin ennenaikaisena elinten rakenne on vielä epäkypsä, eivätkä olosuhteet kohdun ulkopuolella ole yhtäläiset ja ideaaliset kehitykselle. Tutkimukseni kohteena on ennenaikaiseen syntymään liittyvät myöhäismuutokset silmän rakenteissa ja toiminnassa ja se on osa ”Pikkukeskosen terveys aikuisiässä” -tutkimusta. Terveydentilaa arvioidaan laaja-alaisesti, ja nyt tehtävään kartoitukseen kuuluu ensimmäistä kertaa myös silmätutkimus.

LL, silmätautien erikoislääkäri, Silmätautien klinikan lasten silmätautien osastonlääkäri Maarit Kulmalan tutkimus auttaa kehittämään keskosten hoitoa ja seurantaa sekä vastasyntyneisyyskaudella että aikuisuudessa, jolloin on mahdollista pienentää keskosena syntymiseen liittyviä aikuisiän terveysriskejä.

Uraauurtavaa silmätutkimusta

Raimo M. Tuuminen

LKT, dosentti, silmätautien erikoislääkäri, FEBO, eMBA Raimo M.Tuuminen toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston Retina Research Groupissa tutkimusryhmän vetäjänä. Ryhmä on perustettu vuonna 2015 ja siihen kuuluu kokeneita post-doc -vaiheen tutkijoita Suomesta, Puolasta ja Israelista.

Ryhmässä pyritään erityisesti löytämään uraauurtavia hoitoja ja lääkityksiä useisiin silmien sairauksiin ja vammoihin. Viime aikoina kehitetyillä täsmälääkkeillä, kuten esimerkiksi verisuonikasvustoa hillitsevillä aineilla, on saatu rohkaisevia hoitotuloksia. Täsmälääkkeillä voidaan vaikuttaa yhtä lailla kaihileikkauksesta toipumiseen kuin sarveiskalvosiirteen hyljintäreaktion, sädekehän tulehduksen, glaukooman, diabeettisen retinopatian ja monen muun silmätaudin syntyyn ja lääkehoitoon.

Lue lisää dosentti Tuumisen tutkimuksesta täältä.

Yleistyvä likinäköisyys

Olavi Pärssinen

Likinäköisyys, eli likitaittoisuus yleistyy maailmanlaajuisesti, samoin siihen liittyvät haitat. Maailmalla arvioidaan olevan jo 2,6 miljardia likinäköistä.

Kansanterveyden kannalta huolestuttavaa on likitaittoisuuteen liittyvät silmätaudit, kuten keskeisen verkkokalvon rappeuma sekä verkkokalvon irtoaminen, harmaakaihi ja glaukooma. Maailmanlaajuisesti likitaittoisuus on jo yleisin kohtalaisen vaikean näkövammaisuuden syy ja toiseksi yleisin sokeuden syy.

LKT, silmätautien erikoislääkäri,  dosentti Olavi Pärssinen kirjoittaa tutkimusartikkelissaan likinäköisyyden osalta askarruttavista kysymyksistä; mistä likinäköisyys johtuu ja voiko taudin etenemiseen vaikuttaa.

Perinnölliset silmäsairaudet

Joni A. Turunen

Ihmissilmässä voi olla tuhansia erilaisia geneettisiä sairauksia. Suomen osittain eristäytynyt väestöhistoria on rikastuttanut maahamme monia geneettisiä sairauksia. Useat näistä geneettisistä silmäsairauksista jäävät diagnosoimatta.

Silmätautien erikoislääkäri ja silmätautiopin dosentti Joni A. Turunen keskittyy tutkimusryhmänsä kanssa laaja-alaisesti perinnöllisten silmäsairauksien selvittämiseen. Kun taudinkuvaa ymmärtää paremmin, mahdollistuu myös hoitomuotojen kehittäminen.

Levinnyt suonikalvoston melanooma

Elina Rantala

Suonikalvoston melanooma on aikuisten yleisin silmäsyöpä. Sen ilmaantuvuus on Pohjoismaissa maailman suurin. Potilasmäärä kasvaa, koska Suomen väestö ikääntyy ja suonikalvoston melanooma yleistyy iän myötä.

LT, FEBO, silmätautien erikoislääkäri, Helsingin yliopiston tutkija Elina Rantala tutkii käynnissä olevassa tutkimuksessaan erityisesti etäpesäkkeiden seulontaa ja hoitoa. Emokasvain on nykyisin hyvin ja tehokkaasti hoidettavissa, mutta haasteeksi muodostuvat nopeasti leviävät etäpesäkkeet. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti niihin potilaisiin, jotka etäpesäkediagnoosin saatuaan elivät tavallista pidempään.

Pienten suonikalvoston melanoomien diagnostiikka, hoito ja ennuste

LT Susanna Jouhi valmistui lääketieteen tohtoriksi tammikuussa 2021 ja tulee valmistumaan silmätautien erikoislääkäriksi syksyllä 2021.

Tohtori Jouhin väitöskirjan aiheena oli: Pienten suonikalvoston melanoomien diagnostiikka, hoito ja ennuste

Väitöskirjassaan tohtori Jouhi tutki pienten suonikalvon melanoomien diagnosointiin, hoitoon ja ennusteeseen liittyviä aihealueita. Suonikalvo on yksi silmän suonikalvoston kolmesta kerroksesta, ja suonikalvoston melanooma on yleisin aikuisten silmänsisäinen pahanlaatuinen kasvain. Sen ilmaantuvuus Pohjois-Euroopassa on maailman suurimpia. Sairauden yleistymistä edesauttaa väestön ikääntyminen.

Tutkimuksessa kävi ilmi varhaisen diagnoosin tärkeys sekä jo havaitun melanoomakasvaimen tehokas ja pikainen hoito sekä seuranta. Suonikalvon melanoomat hoidetaan tyypillisesti silmän pinnalle asetettavalla sädehoitolevyllä, jonka avulla kasvain pyritään tuhoamaan mahdollisimman pienin silmän muuhun toimintaan vaikuttavin vaurioin. Tutkimus todisti myös hypoteesin, että yli 3 mm kokoiset kasvaimet lähettävät jo etäpesäkkeitä, jolloin hoidon varhainen aloittaminen on hyvin perusteltua. Hoidossa käytetyn sädehoitolevyn koko, 10 mm tai 15 mm, ei ole ratkaiseva kasvaimen tuhoamisen kannalta, mutta pienemmän levyn etuna on näkökyvyn parempi säilytettävyys.

Englanninkielinen väitöskirja kokonaisuudessaan on luettavissa täällä ja väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä täällä.